15 marraskuuta
Lähdimme Ellan kanssa ajelemaan ja teimme ensimmäisen pysähdyksen "kissaparkkipaikalla". Siellä oli uskomattoman paljon kissoja – en ollut koskaan nähnyt sellaista määrää yhdessä paikassa! Vaikka osa kissoista oli hieman likaisia ja muutamalta puuttui toinen silmä, ne olivat kaikki erittäin ystävällisiä ja tulivat tervehtimään meitä.
Sen jälkeen suuntasimme vuorille katsomaan Thronin pyhäkkökirkkoa (Throni Shrine). Se oli viehättävän näköinen, joskin melko pieni.
Jatkoimme matkaa Kykkoksen luostarille. Se oli iso ja vaikuttava paikka, jonka seinät olivat täynnä upeita mosaiikkeja. Luostarin läheisyydessä oli pieniä myyntikojuja, joissa piipahdimme.
Seuraavaksi tavoitteenamme oli Olympos-vuori ja sen lähellä sijaitseva vesiputous. Navigoidessamme jouduimme ajamaan tärisevää hiekkatietä pitkin, mikä sai auton tärisemään. Päätimme jättää auton ja jatkaa kävellen, mutta Google Maps ohjasi meidät umpikujaan, ja alkoi jo hämärtää liikaa. Vesiputous jäi löytämättä tällä kertaa, mutta seikkailu oli sen arvoista.
16 marraskuuta
Käytiin Ellan kanssa etsimään hylätty rantoja jos sieltä löytyisi simpukoita, semmoisia pikku simpukoita löytyi mutta oli nekin jotain.
Kiertelimme rannikkoa ja löysimme upeita, luonnon muovaamia kallionkoloja ja erikoisia paikkoja aivan meren tuntumasta.
Päivän edetessä liityimme muiden rantailijoiden joukkoon: ryhdyimme rakentamaan omia kiviä taideteoksia ja muodostelmia rannan hiekalle.
Ellan oman kivirakennus.Mun oma tekemä kivirakennus.Päivä kului nopeasti näissä luovissa puuhissa meren rannalla, ja lopulta oli aika lähteä kotia kohti.
17 Marraskuuta
Menimme porukalla eläintarhaan. Itse olin koko matkan halunnut sinne, koska siellä on norsu. Siellä oli joku 350+ lajia. Lintuja oli aika paljon. Oli siellä sellainen etelänpingviini. Sitten käytiin syömässä. Mutta harmitti norsun puolesta, koska se oli yksin. Ei ollut muuta kuin joku rengas sen häkissä. Olin ensin ajatellut, että menen sinne norsun kanssa ottamaan kuvan, mikä olisi maksanut 50 €, mutta emme ehtineet. Sitten jäimme katsomaan sitä juttua. He vain istuivat puoli tuntia, ja se eläintarhan työntekijä kertoi siitä norsusta, ja se norsu heitti kiviä ja hiekkaa niiden päälle. Norsulle heitettiin ruokaa, ja sitten se juttu oli siinä. Eivät he päässeet silittämään sitä norsua, mikä oli hyvä, kun myöhästyimme. Sen jälkeen lähdimme etsimään toista vesiputousta, mutta se tie sinne oli ihan kauhea, sellaista hiekkatietä ja kapea. Kävimme kaupassa ja sitten kotiin.
18 marraskuuta
Seuraavana päivänä sain Michalisilta kaksi kangasta. Päätin heti: maalaan sen norsun. Tunsin sääliä sen yksinäisyyttä kohtaan, joten päätin luoda taideteoksen, jossa se saa vapauden. Maalauksessani norsu ei ole masentunut vankinsa, vaan vapaana luonnossa.
19 marraskuuta
Aamumme alkoi ikävällä yllätyksellä: huomasimme, että jääkaappi ei toiminut. Kaikki ruoat olivat pilalla, mukaan lukien juuri ostamamme iso juustokimpale, mikä harmitti todella paljon.
Ilmoitimme ongelmasta välittömästi Yiannisille, joka reagoi nopeasti ja tilasi meille uuden jääkaapin toimitettavaksi jo huomenna.
Tämän pienen kriisin jälkeen suuntasin töihin ja jatkoin syventymistäni norsumaalauksen pariin. Loppupäivä kului rauhallisesti taiteen parissa.
20 marraskuuta
Menimme töihin aivan normaalisti, mutta pääsimme lähtemään hieman aikaisemmin, sillä uuden jääkaapin toimitusta odoteltiin. Ella lähti ajelemaan autolla omille teilleen, ja minä jäin kotiin vastaanottamaan uutta jääkaappia.
Jääkaappi saapui täsmällisesti kello 13:45. Se oli huomattavasti isompi kuin edellinen!
Illemmalla kävimme yhdessä kaupassa ostamassa tarvikkeita, kuten juusto, rasva ja muita perustarvikkeita. Arki oli taas pelastettu.
Kommentit
Lähetä kommentti